Shelttipojat illanvietossa

.. Eli toisin sanoen siis tiistain pallohallivuorolla. Junnu-Eppu on menossa ensiesiintymiseen kehään tamminäyttelyyn, ja nyt on viime hetket treenata sitä varten. Eilen oli toinen kerta hallilla Epun kanssa. Näyttelyhihna ei pysynyt pojan päällä muutamaa sekuntia kauempaa, niin jouduttiin treenailemaan valjaissa - mutta mikäs siinä.. Ensimmäinen treenipätkä oli aivan kamala! Eppu ei kuunnellut yhtään, ei liikkunut, ei kiinnostunut nameista.. Minulla meinasi jo itku tulla, että miksi me ilmoitettiin koko lapsi näyttelyyn :( 20 minuutin yrittämisen jälkeen vein Epun tauolle ja treenasin vähän Oskun kanssa.

Epun toisella treenipätkällä muutos oli kuin yöllä ja päivällä! Korvat löytyivät, näyttelyhihna pysyi kaulassa, ja nakitkin alkoi kiinnostaan. Seisoa Eppu osaa tosi nätisti, mutta liike on vielä vähän epävarmaa. Illan aikana saatiin kuitenkin uskomattoman hyvä liike aikaiseksi! Ei tässä niin epätoivon partaalla vielä ollakaan :)

Tamminäyttelyyn treenaillaan vielä joululomalla. Liikkeitä ja myös häiriötreeniä pitä tehdä, mutta eiköhn me ihan hyvin niistä tamminäyttelyistä kuitenkin selvitä.

Oskun kanssa treenailtiin lähinnä tokoa. Seuraamista, käännöksiä, luoksetuloa ja kaukokäskyjä. Kaukokäskyt on ihan kamalat, kun on noin paljon häiriötä - Oskua jännittää, hermostuttaa, pelottaa jne. Nätisti se kyllä osaa välimatkan jättää esim. luoksetulossa, mutta kun on nuin paljon häiriötä niin Osku-pieni haluaa heti takaisin äitin luokse kun saa ihan minkä tahansa käskyn.. Noh, pääasia että Oskulla on sentään kivaa. Sen silmät loisti kuin naantalin aurinko kun tajusi että pääsee treenaamaa :)

 Pakkasta on tällä hetkellä -20 astetta, mutta Oskua ei onneksi palele ihan niin paljon. Takki ja tossut lämmittää :)

Paljon onnea Neo 5 vuotta!

"Paaaaljon onneaa vaan..."

Tottahan se on - Neo, äitin pieni pullapoika, on jo 5-vuotias! Hurjan nopeasti aika jo mennyt.
Koskaan ei uskoisi että tuo hölmö mustavalkoinen, on jo niinkin iso mies. Olen maailman onnekkain kun sain Neon luokseni - yhdessä ollaan koettu ilot ja surut. Neo on opettanut minulle hurjasti ja yhdessä ollaan aloitettu myös tavoitteellinen treenaus ja kisaaminen.

Neo on loistava persoona! Lempeä, hölmö, villi, tottelevainen, rakastava, mutta samalla myös korvaton, aivoton ja kamala egoilija. Silti se vaan on se minun oma pieni mustavalkoinen karvapallo, joka valtasi koko elämäni heti ensikohtaamisesta lähtien <3 Uskomaton koira ja todellinen ystävä.



Jotta emme täysin unohtaisi laumamme toista karvalasta, Oskua, mainittakoon että Osku sai vihdoin omat talvivarusteensa:   Back on Track -loimi sekä tossut.

Ensin kokeiltiin toisenlaisia tossuja, mutta ne eivät olet yhtään hyvät. Päädyttiin sitten kokeilemaan näitä Rukan softshell-tossuja, ja ainakin yhden lenkin perusteella nämä ovat hyvät! Pysyivät ihan hyvin jalassa (heti kun akka tajusi laittaa tossut tarpeeksi tiukalle) eivät luistaneet yhtään rapussa, portaissa eivätkä lumellakaan, ja mikä parasta - Osku tykkäsi kovasti! :) Hepulivaihde oli koko lenkin ajan päällä ja eivätkä tossut vauhtia haitanneet. Kun yksi tossuista tippui, alkoi Osku ontua tossutonta tassua ja oli iloinen kun sai tossun takaisin jalkaansa. Näillä sitten pärjätään talven yli :)

Loimea ei olla vielä paljoa kokeiltu, koska ulkona ei ole ollut nyt kauhean kylmä. Ensi viikolla aloitetaan sitten loimen testaus. Toivottavasti tulisi pian kovempia pakkasia, niin nähtäisiin miten loimen käyttö vaikuttaa lonkkien kipuiluun kylmällä säällä.

Pakkasta ja kehätreeniä.

Talvi tuli - ainakin se viima ja kylmyys, viime päivinä myös pakkanen. Tällä hetkellä mittari taitaa näyttää -20 astetta. Muutama hiutale luntakin maasta löytyy, onneksi!

Treeni on jäänyt melko vähälle, lähinnä vain semmoista ylläpitotreeniä. Oskun kanssa ALO:n liikkeittä ja näyttelyjuttuja ja muutama pikku temppu on opeteltu. Metallinouto on ihan kamalaa - jos Osku hoksaa että minulla on nameja ei kapula eikä metalli lähde liikkumaan juuri mihinkään.. huoh.

Neon kanssa yläpitotreeninä toko-liikkeet yleisesti ja nyt myös muutama hyödyllinen kotijuttu ollaan opeteltu. Akalla kun on selän kanssa jatkuvasti ongelmia ja kumartuminen on välillä vaikeaa, niin Neo on saanut opetella tuomaan kengät telineestä ja nostamaan avaimet. Hieno poika, kun hoksasi molemmat jutut nopeasti.

Viime viikolla aloiteltiin äitini sheltin Epun (Khimairan Cream of the Crop) kanssa näyttelytreeniä ihan tosissaan. Käytiin pallohallilla treenaamassa Tamminäyttelyä varten.Eppu ei ole koskaan ennen ollut pallohallilla tai edes nuin monen koiran keskellä. Mutta hienosti tämä pikku-ukko hoksasi! Ei pelännyt, vaikka halli on melko painostava paikka ensikertalaiselle. Lisäksi alkoi kuunnella minua hyvin ja saatiin myös liiketreeniä. Seisomisen poika kyllä osaa nätisti, ikäisekseen ja pieneen treenimäärään nähden. Nyt vain kauheasti joululomalla treeniä, niin ei olla ihan pihalla tamminäyttelyssä :)

Sitten vähän mielenpurkamista. Osku ja Oskun lonkat.
Tänä vklp ensimmäiset -20 pakkaset ja heti Oskun jalat jäykistyivät. Pitkään seurailin miten takajalat liikkuu, mutta myönnettävä se on - selvästi liikerata on pakkasella huonompi.. Itkuhan se melkein tuli kun ei Osku samalla tavalla kirmaile edes takaisin, vaan töpsyttää varovasti.

Nyt pitääkin alkaa etsiä uutta, hyvää talvitakkia tai peräti haalaria. Osku palelee muutenkin helposti, ja jos lonkat ovat nuin herkät kylmyyteen, niin täytyy saada kunnon lämmin asu joka pitää lonkat ja myös lihakset lämpiminä. Jospa oireita ei tulisi yhtään enempää... :(

Harmaa syksy

... ja vettä sataa. Kesä tuli ja meni, ja nyt ollaan takaisin kaupungissa kerrostalon asukkaina. Mamma meni takaisin koulun penkille ja koirat vahtivat kotia päivisin. Harrastellaan tokoa vähän vaihtelevasti, ihan miten akan into nyt riittää.. Innostusta rajoittavat miljoonat kouluprojektit, väsymys ja ennen kaikkea kylmyys ja vesisade :(

 Neo ja Osku eivät kyllä kamalasti huonosta syysäästä säikähdä, mutta akkaa ei innosta mennä vesisateeseen ja viimaan pitkille lenkeille tai treenaamaan.. Heti kun vettä ei sada niin lenkit pitenevät ja treenattua tulee ulkonakin. Pojat saa aktiviteettinsa sisällä tai ulkona säästä riippuen, yleensä kyllä ulkona..

Viime viikonloppuna käytiin vaeltelemassa poikien kanssa lauantaina ja sunnuntaina.. Muutama kuvakin tuli räpsittyä, niitä myöhemmin blogiin asti.. Kaikista parasta nuissa reissuissa oli huomata, ettei Oskun lonkat ole yhtään kipeät vaikka maasto vaihtelee reilusti, vaudin saa itse päättää ja riehua saa koko pienen sheltin sydämen kyllyydestä. Minkään näköistä kipuilua lonkkien osalta ei ole tuloksen jälkeen ollut havaittavissa, eikä edes jäykkyyttä kovemman rasituksen jäkeen. Osku porskuttaa menemään yhtä innolla kuin ennenkin :)

Tokoiltu ollaan jonkun verran nyt syksyllä. Päälimmäisenä ajatuksena on "Neo = POP, fiksu kuin mikä <3" ja "Osku = hermo menee, elä hökellä, keskity, keskity, keskity.. Noh, tehään mitä osataan". Eli Oskulla on virtaa muttei keskittymistä nimeksikään, se on niin kakara :) Pieniä ilon hetkiä on ne, kun Osku hoksasi että noutokapulaa kannattaa tuoda akalle, perusjutut menee hyvin. Uusia ei uskalla aloittaa kun pojan keskittyminen on mitä on. Nyt yritetään vaan saada ne kadonneet aivot ja korvat treeniin mukaan :) Neo toimii niin kuin yleensä - unelma bortsun mentaliteetilla. Ikää kun pojalla jo on, niin keskittyminenkin on loistava. Jospa se Oskukin iän kanssa taas keskittyy. Treenaillaan nyt Oskun kanssa vaan omaksi iloksi ja katsotaan miten sen pää kestää.. Hermo sillä itselläkin menee, varsinkin häiriössä, mutta näyttelyjutut on Oskun mielestä huippuja. Siispä ensi vuodelle varaamme muutamat näytelmät Oskun ja akan iloksi :) Myös pienen pieni päällepäsmäri Eppu pääsee meidän kanssa näyttelyitä kiertämään :)

Leirintäalue-elämää.

Kuten otsikko jo kertookin, olemme "muuttaneet" leirintäalueelle niin työntekijöiksi kuin vahdeiksikin. Olemme siis avopuolisoni ja Neon ja Oskun kanssa leirintäalueen pitäjinä olleet sunnuntaista asti. Tämä siksi koska leirintäalue kuuluu avopuolisoni perheen yrityksiin, mutta he eivät itse voi nyt olla paikalla koko aikaisesti. Teen sitten ensimmäiset viralliset työpäivät tälle kesälle :D

Koirille tämä on ollut melko muutos - alkukesä on mennyt maalla irti juosten ja leikkien. Nyt poikien päivät menee häkissä pihapiirissä josta sitten päivystävät pihan tapahtumia. Onneksi asiakkaita ei niin paljon ole, että Neo ja Osku joutuisivat olemaan monta tuntia vain häkkikoirana. Pojat pääsevät joka päivä uimaan, leikkimään ja lenkkeilemään avopuolisoni kanssa - minä kun joudun olemaan enemmän vastaanotossa "päivystämässä".. Mutta kyllä koirien kelpaa! Neo ja Osku on molemmat ihan innoissaan kun saavat touhuta avopuolisoni kanssa - hän kun ollut enemmän töissä kesällä eikä ole ollut paljoa lomalla meidän kanssa maalla. Muutenkin koirat tykkää avopuolisostani kauheasti ja yhdessä touhuaminen kaikille pojille mieluista :)

Tänään käytettiin pojat sitten uimassa. Neohan oppi juuri täällä hyppäämään laiturilta ja nyt myös hyppääminen onnistui hienosti! Neo osaa hypyssä pitää hienosti päänsä pinnalla. Osku taas ei ole juurikaan laitureilla ollut, mutta rohkaistui hyppäämään matalaan rantaveteen laiturin reunalta. Kokeiltiin uskaltaako Osku hypätä myös kauempaa laiturin päästä, kun Neokin sieltä hyppää. Muutama rohkaisu Oskulle tyyliin "Kyllä sinä uskallat, hieno Osku" - ja Oskuhan hyppäsi! Poika meni kokonaan sukelluksiin ja sen jälkeen avopuolisoni joutui avustamaan vähän oikean uintiasennon löytämiseen. Mutta Osku hyppäsi!! Niin rohkea poika, iso mies jo :)

Huomenna sitten suunnataan takaisin maalle ja agilityn pariin muutamaksi päiväksi. Pääsee itsekin vähän "lomalle" tästä ympärivuorokautisesta päivystyksestä :D

Kuulumisia

Blogi on jäänyt nyt kesän aikana melko hiljaiseksi.. Mitään suurempaa ei olla poikien kanssa tehty - ollaan keskitytty lomailemaan maalla! Agilitya ollaan treenattu ja jonkun verran tokoiltukin. Kuvia tai videoa en valitettavasti ole nuista meidän treeneistä saanut, kun ei ole ollut kukaan kolmas osapuoli kuvaamassa. Mutta heti kun tilanne tulee niin laitan vähän kuviamateriaali myös agilityjutuista! :) Nyt muutaman kesäkuvan kuitenkin päivitän tännekin.

Eppu uimassa.

 Osku pienoinen <3

 

 

 

Maailman parhain Osku <3

 Maailman ihanin Neo <3

Mun pojat vaan on maailman parhaita.

Huvipuisto on auennut!

Toisin sanoen ensimmäiset agilityesteet ovat valmiina! Meillä on 6 hyppyä ja pujottelu. Molempien poikien kanssa ollaan otettu hyppyjä ja tänään pujottelutreeniä myös.

Neon kanssa ollaan aikaisemmin agilitya treenattu ja Neo muisti homman hienosti, vaikka viime kerrasta onkin aikaa.. Hypyt oli aivan mahtavat ja tuntuu että Neon tekniikka on kehittynyt valtavasti! Neo irtoaa hyvin ja kuuntelee - ainoat mokat tulee kartturin suunnalta. Pujottelu on sitten aina jäänyt tosi vähälle, mutta nyt panostetaan siihen kun päästään vaikka joka päivä treenaamaan. Kolmannen toistokerran jälkeen Neo hoksasi homman idean ja alkoi itse lisäämään vauhtia :) Muutama huti meinasi tulla kun kierrokset nousivat, mutta muuten Neo oli kyllä loistava.

Oskun kanssa otettiin sitten ensimmäisiä hyppyjä matalilla rimoilla ja Osku tykkää! Hirveän suuri ohjauskuvioita ei Oskun kanssa pysty kuitenkaan vielä ottamaan, mutta eiköhän me tästä kesän aikana kehitytä. Osku pitää saada irtoamaan paremmin - nyt kun sen mielestä on niin luontevaa olla lähellä kun ollaan tokoiltu niin paljon.. Pujottelun poika hoksasi loistavasti ja alkoi kolmannella toistolla menemään itse !! ei paljon pitänyt ohjailla kun Oskukin hoksasi hienosti idean. On se vaan taitava. Molemmat on koko ajan niin innoissaan ja hienosti kuuntelevat. Minun fiksut pojat <3

Pojat ja ensimmäinen este valmiina :)

Neo ja Osku terveystarkastuksissa

Eilen käytiin molempien poikien kanssa tarkastuttamassa silmät, sydämet ja Neon polvet. Hienosti olivat molemmat pojat tutkimuksen aikana eivätkä hötkyilleet.

Oskulla silmät terveet ja sydän terve.
Neolla polvet 0/0, sydän terve, silmät terveet lukuunottamatta pientä muutosta vasemmassa silmässä. Vasemman silmän lasiainen on melko vetinen, ja sinne vuotaa koko ajan nestettä. Lasiaisessa on siis pieni rappeuma, mutta tämä ei lääkärin mukaan ole ollenkaan vakavaa ja voi korjautua itsestään ajan kanssa.

Kerrankin siis hyviä uutisia, molemmat pojat terveitä! :)

Osku Kangasniemellä 10.6.

Eilen käytiin minun isän ja koirien kanssa pyörähtämässä n. 13 tunnin reissu Kangasniemellä. Mukana olivat siis Osku ja isäni nuorempi ajokoirauros Villipuron Jymy.

Näyttelypaikalla oli vähän epävakaisen oloinen sää, mutta onneksi säästyimme vesisateelta. Ihmisiä ja koiria oli tietysti kauheat määrät, eikä meinattu mahtua häkkialueelle Oskun kanssa, joten pystytimme oman leirimme ylhäiseen yksinäisyyteen juoksuradan reunalle. Osku käyttäytyi todella nätisti ja rauhallisesti.

Shelteillä tuomarina oli Reijo Tuovinen. Kehä oli n. tunnin myöhässä ja meidän odotusaika siis venyi tämän mukana lähes turhautumiseen asti. Onneksi meidän seurana hääräilivät Oskun kasvattajat Marja ja Maiju :) Lisäksi Maiju auttoi paljon Oskun turkin kanssa. Junioruroksia oli ilmoitettu 4, mutta yksi näistä oli poissa. Osku käyttäytyi kehässä hyvin, vähän huomasi ettei namit enää kiinnostaneet - odotusaika meillä oli ollut aivan liian pitkä ja Oskun olisi pitänyt päästä lepäämään välillä hälinästä pois. Kehässä esiintyminen meni hyvin, mitä nyt itse meinasin liikkua liian nopeasti ja Osku nosti laukalle.. Meidän arvostelu oli seuraavanlainen:

"Hyvä luustoinen. Kaunis ilmeinen. Hyvä selkälinja. Tilava rintakehä. Hyvin kulmautuneet raajat. Vasen kylki kokonaan musta. Hyvät liikkeet." EH 3.

Perusteluina sijoitukselle tuomari sanoi, juurikin tuon mustan kyljen häiritsevän ja jos siinä olisi merleväriä niin tulos olisi parempi. Todella tyytyväinen olen arvosteluun! Oskulla vain meinasi hermo jo pettää loppuajasta kun päivä oli niin pitkä. Kaiken kaikkiaan onnistunut päivä!

Näyttelytreeniä ja yllätyksiä

Oskun kanssa ollaan menossa 10.6. Kangasniemelle näyttelyyn, tuomarina shelteillä Reijo Tuovinen. Tuohon ollaan sitten treenattu tällä viikolla ja meillä sopivasti alkoikin tiistaina ihan oikea näyttelykurssi. Treenikertoja saatiin siis ennen sunnuntaina 2 eli eilen ja tänään. Vielä meillä on ensi viikolla ja sen jälkeen yhteensä 4 treenikertaa, eli sopivasti ehditään harjoitella. Kauheastihan ei kyllä minun mielestä tuossa Oskun käytöksessä ole edes treenattavaa niin hienosti se menee :) Ainut miinus on "lyhyet" hermot - jos joudutaan yli tunti kehää juoksemaan, eikä maisema ala vaihtua meinaa Oskulla pettää hermo, mutta tuohan nyt on normaalia.. Ikinä ei siis nuin pitkää treeniä oteta ilman kunnon taukoja, mutta esim. Kempeleen näyttelyssä kun kaikki EH:n saaneet pyydettiin uudestaan kehään, alkoi Oskulla jo kiinnostus olla aivan muualla. Muutenhan poika on ollut nuissakin treeneissä aivan loistava - liikkuu hyvin eikä hypi, seisoo nätisti ja antaa pöydällä käsitellä ja myös mitata.

Tänään  posti toi meille myös ihanan trimmauspöydän! Olen tähän asti vältellyt tuon trimmauspöydän ostoa ajatellen etten sitä niin paljon tarvitse, mutta mieli muuttui ja olihan se oma pöytä pakko saada :D

Osku sai siis kuvan mukaisen pöydän, josta saa kätevän vetoalustan. Lisäksi Oskulle hommasin viime kuussa myös kevythäkin, jota on sitten mukavampi kuskata mukana kuin raskasta metallihäkkiä. Eli tämmöiset hienot tarvikkeet Osku nyt "omistaa" :)

Neokaan ei ole täysin unohtunut - poika on vain saanut viettää vähän vapaampaa elämää parin viime viikon aikana. Tokokokeita ollaan Neolle katseltu kesän ajalle, mutta mihinkään en ole vielä ilmoittanut - aika näyttää mihin sitten mennään hakemaan viimeistä 1-tulosta alokasluokasta. Tänään tehtiin kuitenkin pitkästä aikaa Neolle makkarajälki. Viimeksi Neo on jäljellä ollut alle 2-vuotiaana ja nyt sitten testattiin jokos keskittymistä löytyisi. Ja löytyihän se! Hienosti meni n. 5m pitkä jälki, tästä aletaan sitten kesän aikana jatkamaan :)

Lisäksi "laumaan" saapui pienehkö yllätys - tai ei nyt virallisesti meidän omaan laumaa mutta lähipiiriin kuitenkin.  Oskun kasvattajan uusimmasta pentueesta Khimairan Cream of the Crop "Eppu" saapui äitini arkea piristämään. Täytyy sanoa että poika on aivan mahtava - tosi samanlainen kuin Osku mutta haukkuu ja komentaa vain enemmän äänellä :D Vauhdikas kaveri ja rohkeutta on vaikka muille jakaa. Tästä pojasta tulee sitten toivottavasti myös näyttelykehien kiertäjä, ainakin olen niin suunnittelut. Äitini ei itse halua Eppua esittää, ja nyt kun itselläni innostusta on niin Epun ja Oskun kanssa kierretään jonkun verran näyttelykehiä. Eppu on tosi lupaava ainakin omaan silmään myös rakenteellisesti. Hieno luonne ja suloinen kuin mikä <3

Kesäloman avaus

Nyt on minun opiskelut muutamaa nettipalautusta vaille tältä keväältä ohi, kesällä sitten jatkuu opinnot 16 opintopisteen verran verkkokurssien muodossa. Koska kouluun ei tarvitse enää mennä, niin me pakattiin lasten kanssa koko omaisuus mukaan ja suunnattiin maalle!

Minun mummolani sijaitsee ihanan idyllisellä paikalla matalan vaaran päällä. Se on vanha maatila, alunperin minun mummun lapsuuden koti, johon sitten mummu ja ukki ovat jääneet maata viljelemään. Enää minun elämäni aikana ei karjaa ole ollut, vaan ukki ja mummu ova olleet eläkkeellä. Mummulassa on paljon maata ja piha älyttömän suuri - ympärillä on lisäksi peltoa ja omaa metsää. Tila on tällä hetkellä vanhempieni omistuksessa, kun ukki ja mummu eivät enää luonamme ole.

Viime kesänä Oskun ollessa 8-10 viikon ikäinen tulimme viettämään aikaa oikeastaan koko kesäksi tänne mummulaan, ja tänä kesänä on sama kuvio. Kaupungissa ei ole kiva olla kesällä kahden koiran kanssa, vaan paljon mielekkäämpää on olla maalla, jossa koirat saavat olla kaikki päivät irti pihalla ja itsekin saa irrottautua luonnon helmaan. Lisäksi meillä on mahdollisuus treenata tokoa ja tänä kesänä myös agilitya - minulla on oma tokohyppy ja lisäksi isäni tekee minulle agilityesteet :)

Nyt ollaan Oskun ja Neon kanssa oltu täällä pari päivää ja koirat kyllä nauttii täysillä! Kauheaa juoksemista, riehumista, leikkimistä koko ajan, ja koirista näkee miten ne nauttii. Vaikka Oskukin riehuu, ei kipuja lonkkien suhteen ole nähtävissä. Tokohyppyäkin ollaan Oskun kanssa treenattu ja hyvin sujuu ja Osku tykkää!

Tänään illalla päätin hieroa koirat kunnolla ja jumeja kyllä meinasi löytyä. Oskulla varsinkin selkä oli melko jumissa, mutta hieronnan jälkeen poika ei enää oikeastaan arastellut lihaksiaan. Neolla taas takajalat olivat kaikista eniten jumissa. Pitää nyt alkaa hieroa pienimuotoisesti esim. kerran viikossa, että pysyy poikien lihakset kunnossa.

Kesäloman aikana treenataan kauheasti tokoa, jonkun verran agilitya ja tietysti näyttelyjuttuja. Oskulle on pari näyttelyä katsottu ja mahdolliset tokokokeet - samoin Neolle. Lisäksi viikon päästä saapuu pienen pieni yllätys... ;)

Kuvia tokokokeesta

Tässä nyt vähän kuvasaastetta Neon tokokokeesta 19.5.:

 Paikkamakuu. Neo oli onnellinen kun aika oli ohi :)

Seuraamista ja luoksetulo.

Estehyppy.

Neo ja palkinnot, on se vaan niin komee poika <3

Oskun eka näyttely

Tänä aamuna suunnattiin kohti Kempelettä ryhmänäyttelyyn. Shelttejä oli ilmoitettu 83. Tuomarina toimi serbialainen Zoran Brankovic. Junnu-uroksia taisi olla yhteensä 10.

Osku käyttäytyi toosi nätisti, jaksoi seisoa paikallaan, antoi katsoa hampaat ja muutenkin käsitellä pöydällä ihan hyvin, tuota kun ei olla oikeastaan ikinä kunnolla treenattu.. Kaiken kaikkiaan olin tyytyväinen Oskun käytökseen vaikka lopussa meinasi jo juoksu mennä pompuiksi. Oskulle seuraavanlainen arvostelu:

"Medium strong. Nice Head. Good eyes & ears. Strong neck. Good top- and bottom lines, tail carried a bit high. Enough developed chest. Loose in elbows, narrow front legs. Too soft hocks, too close behind in action. Nice coat, colour & temperament." JUN-EH

Kaikkiaan hyvä arvostelu ainakin omasta mielestä ja tyytyväinen kyllä olen. Itsellä ei ole juurikaan näyttelykokemusta ja kaikki aikaisemmat omat koirat on saaneet aina vain H:n (johtuukohan siitä kun ei olla näyttelyitä treenattu :D ) Tavoitteet oli Oskun kohdalla ettei H:sta huonompaa ainakaan tule, tuo musta kylki pelotti kyllä vähän, että miten vaikuttaa arvosteluun. Hieno pikku-ukko tuo Osku <3

Neon tokokoe Sotkamossa 19.5.

Tänään suunnattiin Neon kanssa Sotkamon koiraharrastajien järjestämään tokokokeeseen, jonka tuomarina oli Allan Aula. Neon kanssa ollaan käyty siis ainoat aikaisemmat kokeet Kajaanissa v.2009 samalla tuomarilla.  Alokasluokassa oli yhteensä 13 koirakkoa ja Neon kanssa suoritusjärjestyksessä yhdeksänsiä. Itse olen jännittänyt näitä kisoja tyhmänä jo eilisaamusta asti, joten jännitys oli melko vaihtelevaa sitten kisapaikalla. Välillä tuntui ettei tästä tule yhtään mitään, ja toisaalta tiesin että hyvinhän se menee. Tavoitteena oli saada toinen 1. tulos.

Alokas luokan luoksepäästävyys ja paikkamakuu otettiin kolmena ryhmänä ensin. Sitten mentiin arvostelut numerojärjestyksessä. Ryhminä suorituksiin menossa tuntui, että nyt Neo ei ole aivan samanlainen kuin esim. möllitokossa viikko sitten Nyt Neo oli selvästi levottomampi ja hötkyili enemmän. Varmaan se vaistosi minun hermoiluni eikä ollut itse aivan varma tilanteesta, Neo kun lukee minua joka ikisessä tilanteessa ja tekee omat päätelmänsä minun mielentilani mukaan :)

Luoksepäästävyys: 9 (Nousi tuomari vastaan) 
Paikkamakuu: 10
Seuraaminen kytkettynä: 10
Seuraaminen taluttimetta: 9,5 (Viimeisessä täyskäännöksessä löysyyttä)
Liikkeestä maahanmeno: 10
Luoksetulo: 10
Liikkeestä seisominen: 9 (Ei pysähtynyt täysin käskyyn)
Estehyppy: 10
Kokonaisvaikutelma: 10

Tuloksena ALO1, 195p. + kunniapalkinto , sijoitus 2/13

Voi tuo pieni mustavalkoinen!! Liikkeistä puuttui se täysi terävyys mikä Neolla yleensä on, mutta.. On se vaan niin loistava! Oon niin ylpee Neosta, se työskentelee loistavasti aina, oli sää mikä tahansa ja laji mikä vaan. Huippukoira ja uskomaton persoona. Ollaan me kyllä Neon pienen elämän aikana treenattu niin valtavasti, että tämä on meille molemmille hieno palkkio siitä :) Neo on <3 

Neo möllitokossa

Tänään oli ihanan Neon vuoro päästä kilpailemaan, ei nyt vielä mitään virallista, mutta käytiin Sotkamossa möllitokoilemassa. Sää oli aivan kamala - lämpöasteita oli vain pari ja räntä sekä vettä satoi oikeastaan koko päivän. Kaiken hyvän lisäksi ei Neon kanssa olla oikestaan ALO:n liikkeitä edes pariin viikkoon treenattu, mitä nyt lenkin yhteydessä vähän seuraamista yms. Viikon päästä lauantana on kuitenkin viralliset kokeet myöskin Sotkamossa, joten käytiin vähän harjoitusmielessä katsomassa onko Neon korvat tallella vai ei ;)

Alokasluokassa oli 8 koiraa meidät mukaan lukien. Paikkamakuut jaettiin kahteen ryhmään, me oltiin kilpailemassa numerolla 4. Paikka makuuseen mentäessä Neo vähän hermoili, mutta se loppui kyllä nopeasti. Luoksepäästävyydessä ja paikkamakuussa ei mitään ongelmia ollut, tämä oli juuri se mikä minua itseäni eniten huolestutti. Hyvin kuitenkin suoriutui Neo tästä :)

Omien liikkeiden vuorolla ei oikeastaan mitään yllätyksiä treenaukseen verrattuna - kontakti loistava, seuraaminen oikealla paikalla ja Neo keskittyi kuin viimeistä päivää. Omasta mielestä missään liikkeessä ei ollut huomauttamista - toisaalta kun ei itse pysty seuraamaan koiran kontaktia ja liikettä ihan 100%:sti. Hyppy myös vähän ennakkoon huolestutti, mutta Neo näytti tyylikkäästi sen osaavansa. Kehästä lähtiessä kehuin Neon maasta taivaisiin - itsestä tuntui tuolla hetkellä että Neo työskenteli täysillä ja juuri niin kuin olen opettanutkin!

Kun kaikki muutkin osallistujat olivat suorittaneet liikkeet olikin tulosten julkistamisen aika. Liikkeiden numeroita ei tosiaan suorituken jälkeen heti nähty. Kun kolmanneksi tullut koira oli palkittu, ajattelin että JES, ollaan varmaan toisia. Mutta eipäs oltukaan, Neon kanssa "jäätiin" viimeiseksi tulosten julkistamisessa. Ehdin vain ajatella, miten hienosti Neo teki liikkeet ja että on sieltä sitten muutama kymppi tullut, kun tuomari totesi Neon saaneen yhtä pistettä vaille täydet pisteet! :D Olin haljeta riemusta! Kyllä Neo osaa, loistava poika, uskomaton työskentely moraali niin treeneissä, kuin näköjään kisoissakin. Toivotaan että sama linja jatkuu viikon päästä virallisissa kisoissa eli ykköstulosta tavoitellaan. Tämän päivän liikkeet siis kokonaisuudessaan kymppejä, seuraaminen kytkettynä vain 9,5. Joku pienen pieni virhe siellä tuli, mutta ei haittaa yhtään kokonaisuutta. Kokonaispisteet 199/200. Oon niin ylpee tuosta pienestä mustavalkoisesta, upea tapaus, maailman paras bordercollie <3

Oskun eka mätsäri takana

Eilen illalla suunnattiin Oskun kanssa ensimmäisen Match Show'n. Järjestäjänä toimi KSTK (Kainuun seurakoira ja terrierikerho) ja paikkana oli ammattikoulun parkkipaikka. Sää onneksi oli hyvä, mitä nyt tuuli oli älytön - kehien reunusnauhatkin meinasi lähteä useaan otteeseen tuulen mukaan.

Osku oli jo ilmoittautumisjonossa erittäin vallaton, mutta nakkipalkalla korvat kyllä löytyi. Sitten vain odoteltiin kehän alkamista.

Kehään päästessämme Osku kuunteli erinomaisesti! Liikkeet oli hyvät ja Osku seisoi nätisti ilman asettelua, Osku myös antoi tuomarin tutkia nätisti. Hieno poika siis, vaikka harjoitusta ei olekaan ylimaallisesti ollut :) Meidän parista Osku sai sinisen. Sinisten kehään mennessä Osku jatkoi hienoa käytöstään. Mitä nyt vähän hermostui kun kehänauha lähti taas tuuleen.. Muuten oikein mallikas suoritus. Tuomari valitsi ensin kehään jäämään 6 koiraa, joista sitten valitsi 4 parasta. Ensin valittiin nelossijalle toinen sheltti, ja ajattelin ettei me enää sijoituta - eihän nyt kahta shelttiä 4 kärkeen ;) Seisotin vain Oskun loppuun asti ja ajattelin että oltiin sentään kuuden parhaan joukossa! Lopulta ensimmäinen sija oli tyhjänä ja me Oskun kanssa vielä kehässä odotettiin että tuomari tekee päätöksen. "Ja numero 16, shetlanninlammaskoira Osku on tänään sinisten ykkönen!" Oli minun ilme varmasti näkemisen arvoinen! Mietin että hetkonen, siis Osku? Apua me voitettiin! :D Äkkiä hakemaan palkinnot ja hehkuttamaan Oskua. Voi että minä olin ylpeä tuosta pienestä pojasta <3 Ensimmäinen mätsäri ja voitettiin "oma luokka". Kehätoimitsija vielä muistutti että tulkaahan BIS-kehään myös.



Best In Show -kehässä Oskulta alkoi jo kiinnostus loppua mutta hienosti poika jaksoi loppuun asti. Loppujen lopuksi sijoituttiin BIS-5, ja tyytyväinen saa kyllä olla! :) Kehuivat vielä Oskun esiintymistä, joten kai sille on jotain osattu opettaa oikein!

Loistava poika, upea alku meidän kisauralle vaikkei virallinen kisa ollutkaan. Lähdettiin hakemaan kokemusta ja tullaan kahden pokaalin ja ruusukkeen sekä Sinisten ykkönen ja BIS-5 tulosten kanssa kotiin. Osku on niin mahtava <3 Kuvia pojasta ja palkinnoista lisäilen huomenna. 

Oskun Kuopion reissu

Tänään suunnattiin minun äidin ja Oskun kanssa Kuopioon Hilkan pentuja katsomaan. Meidän äitille kun on yksi nuista ihanista marsuista tulossa :) Ja olihan ne pennut ihania! Ja niin hyvän tuoksuisia. Löytyi sieltä äidin silmään oma suosikkipoikakin. Kyllähän siellä itsellekin meinasi pentukuume tulla kun tuommoisia marsuja pyörii ympärillä, mutta onneksi Osku on vielä niin kakara että sitä voi pitää pentuna :)

Osku löysi kasvattajan luota myös leikkikaveriksi iki-ihanan "pikkusiskon" Beatan. Beata on n.5kk ikäinen tyttö Khimairan B-pentueesta. Oskulla ja Beatalla on siis sama äiti; Suniva. Ja kyllä taas huomasi miten Osku on äitiinsä tullut! Samanlainen kähisijä, intoilija ja energinen Sunivahan sieltä Kuopiosta löytyi kuin aina ennenkin. Todella samanlaiset ilmeet on periyttänyt pennuilleen. Osku kalasti myös kehuja ulkomuotonsa ja luonteen osalta, ja oli ilo kuulla että ei se Osku vain "mamman" silmään hyvältä näytä :) Osku sai myös korvansa parempaan näyttelykuntoon, eikä näytä enää niin tukkajeesukselta vaikka karvaa siellä korvien luona kamalasti onkin.

Kotiin viemisiksi Osku sai ihanan possu-pehmovinkulelun, josta kyllä irtosi iloa kun kotiin päästiin :D Kotiväellä vaan meinasi mennä hermot kun poika niin mielissään lelua vingutti.. Lisäksi Kuopiossa sain vähän enemmän intoa kuskata Oskua näyttelyihin, eli ei se poika taida sukukalleuksiaan vielä vuoden lopussa menettää - katsotaanhan nyt rauhassa miten näyttelyura lähtee käyntiin ja käydään varmaan ensi vuoden puolella vielä kehässä pyörähtämässä.

Kisakalenteriin saadaan vähän päivitystä molemmille pojille. Oskulla on ensi viikolla Match Show ja 20.5. Oulun seudun näyttely. Neolla taas 12.5. Möllitokot ja 20.5. virallinen tokokoe Sotkamossa. Saas nähdä miten pojat pärjää, eniten jännittää muistaako Neo ottaa korvat mukaan vai unohtuuko ne kotiin :)

Terveys ei ole aina itsestään selvyys..

Osku käväisi tänään lonkka-, kyynär- ja selkäkuvissa, sekä samalla katsottiin polvet. Polvet nollat, kyynärät nollat ja selkä terve. Tähän ne hyvät uutiset loppuivatkin - shokkiuutisena Oskun lonkat ovat todella huonot D:t, pahimmillaan E:t.. Lonkkien malja ei ole tarpeeksi kehittynyt eikä muutostakaan ole luvassa. Uutisen kuulemisen jälkeen on tämä päivä mennyt täysin "sumussa". Mistään ei oikein tajua vielä mitään ja huoli Oskusta on päällimmäisenä mielessä.. Miten tästä eteenpäin?

Ruokavaliota täytyy alkaa miettimään aivan alusta, ettei nivelrikkoa ala kehittyä vielä pitkään aikaan. Näin Osku saisi elää mahdollisimman oireettomana. Tästä huolimatta agilityhaaveet jäävät kokonaan pois, tokosta ei vielä oikein tiedä. Tavoitteellisuus ainakin hävisi touhusta kokonaan, hyppyä kun ei uskalla kunnolla treenata. Tällä hetkellä on vain ainoastaan tärkeää, ettei Oskulla ole yhtään kipuja lonkkien vuoksi.

Kaikki meidän tulevaisuuden suunnitelmat meni kokonaan pilalle tämän "tuomion" takia. Toisten koirien kanssa ei saisi myöskään riehua ja juosta kilpaa. Miten sen kerrot pienelle Oskulle, jolla on virtaa ja intoa vaikka muille jakaa? Mitä kaikkea Oskun kanssa uskaltaa tehdä? Liikaa kysymyksiä, joihin ei ole olemassa vastauksia. Kun vain joku olisi kertomassa kokeneensa saman tilanteen, ja jatkaneen silti tavoitteellisesti edes sitä tokoa?

Miksi juuri minun Oskuni? Nyt kuitenkin tiedetään tilanne, ja sen kanssa on vain opittava elämään - hetki kerrallaan. Silti tuntuu niin epäreilulta, että Osku jolla on virtaa, intoa, taitoa ja motivaatiota vaikka muille jakaa, joutuu rajoittamaan elämäänsä.

Pallohallitreeniä

Käytiin eilen illalla koirien kanssa pallohallilla kennelpiirin vuorolla vähän treenailemassa. Neolla meni treenit viikko sitten niin hyvin, että ilmoitin sen Sotkamoon tokokokeeseen toukokuussa. Nyt sitten treenattiin siihen, hiottiin liikkeitä - tai siis kerrattiin lähinnä kun ei niissä kauheasti hiomista ole :D Hyppy on ainut mitä ei olla treenattu (hallilla ei ole hyppyä), mutta ehditään sitäkin ottaa ennen koetta, Neo kuitenkin senkin osaa hyvin. Lisäksi otettiin vähän kakeja ja noutoa. Kakeissa vaan Neolla on se vika, että lähtee aina eteenpäin joka käskyllä.. Takapalkkalla pitää siis hioa tätä. Noudot menee ihan ok - tajuaa mitä pitää tehdä, mutta luovutus on vielä vähän hakusessa, 50% tuo oikein.

Lisäksi Osku pääsi tokoilemaan ja vähän juoksemaan rinkiä. Otettiin lähinnä liikkeestä seisomista, seurauksen käännöksiä ja paikkamakuu. Seisominen kyllä onnistuu paikallaan, mutta liikkeestä pysähtyminen on vielä vähän hakusessa. Jos käännyn eteen niin kyllä pysähtyy, mutta kun jatkan itse eteenpäin niin meinaa ottaa pari pikku askelta käskyn jälkeen. Ihan ok toisaalta, kun ei olla kunnolla edes treenattu. Jos jätän Oskun seisomaan niin kyllä pysyy, ja tätä treenattiinkin useaan otteeseen. Jätin Oskun seisomaan ja kiertelin sen ympärillä välillä melko kaukanakin - ja kyllä se pysyy! :) Hieno pikku ukko.

Seuraaminen on kans jo tooosi hyvä, itselle vain tosi vaikea katsoa palkkausta yms kun Osku on niin paljon pienempi kuin Neo :D Käännöset on kans ok, vähän voisi vielä terävyyttä saada niihin. Paikkamakuu on kans erittäin hyvällä mallilla, pysyy vaikka häiritä on lähelläkin. Hyvällä pohjalla siis tokoilu myös Oskun kanssa, jospa me kokeisiin joskus päästään.

Lisäksi Oskulle vähän näyttelytreeniä, seisominen nyt tuli treenattua myös tuon tokon kautta, mutta se kehän juokseminen. Nyt Oskun kanssa saatiin juostua niin ettei kauheaa hyppimistä edes tapahdu niin kuin ennen. Eli eiköhän siltäkin osalta toivoa ole :) Ainut vaan, ettei näyttelykehiä ajatellen korvat ole ehkä kauhean kauniit, jos nyt eivät ala kohta jämähtää tuonne pään päälle. Kyllä se lerppakorvanakin käy, kunhan vaan kuulee edelleen ;)

Blogi jäänyt hiljaiseloon, mutta eihän me mitään oikeastaan olla tehtykään..
Lähinnä kotona tokoiltu sisällä, Oskun kanssa tehty näyttelytreeniäkin.

Viime viikon tiistaina käytiin piiitkästä aikaa kennelpiirin vuorolla Pallohallilla Oskun kanssa. Tarkoituksena oli ottaa lähinnä näyttelyjuttuja, seisomista yms. Ajattelin että Oskun kanssa menee keskittymisen etsimiseen kauheasti aikaa, joten jätin sen takia Neon kotiin. Noh, Osku-poikahan yllätti ja käyttäytyi kuin unelma! En ikinä olisi tuosta pojasta uskonut, että keskittyminen löytyy heti. Saatiin sitten ihan urakalla treenata.

Seisominen on nyt Oskulla melko varma jo ihan tokoliikkeenäkin. Käskyn kuultuaan pysähtyy ja pysyy paikallaankin. Ei yritä ruveta istumaan vaikka ei palkkaa heti saakaan. Kärsivällisyyttä siis riittää. Kehän juokseminenkin onnistuu suht hyvin, pieniä ilopomppuja kyllä tulee ja ne pitää karsia nyt pois. Lisäksi pojalla on tietysti unelma kontakti, mutta jospa se nyt ei tuomareita niin kauheasti haittaa liikkeessä.

Otettiin myös muutama tokojuttu - seuraaminen ja käännöksiä, tiiviyttä pitää saada käännöksiin vielä lisää, mutta muuten poika kyllä tekee homman tosi hyvin, osaa jopa istua sivulle pysähdyttäessä. Paikkamakuu sujuu kans joten kuten, sitä ei olla nuin suuressa häiriössä otettu vielä. Luoksetulossa Osku jää vähän taakse, pitää kokeilla onnistuisiko paremmin tulemaan suoraan sivulle kuin eteen.. Ja sitten jatkettiin taas seisomista :)

Otettiin myös rauhoittumispätkiä, ja Osku kyllä rauhoittuu hallillakin hienosti - ei hötkyile tai ala piipata. Hermot siis kestää pikku pojalla paremmin kuin Neolla.

Sunnuntaina 25.3. käytiin Sotkamon koiraharrastajien puuhapäivässä. Molemmat koirat pääsi temppuradalla joka oli Rally-tokoa. Kontaktit ja keskittyminen molemmilla hyvät, liikeetkin meni toosi hyvin. Mitä nyt Neon kontakti oli 110-prosenttinen, ja näin ollen Neoska unohti hypätä mun kanssa esteen yli - ei muistanut eteensä katsoa :D Muuten Neo vain stressaili ja piti yrittää etsiä sen korvia ja keskittymiskykyä aika paljon. Hienosti kuitenkin saatiin muutamat tokoliikeet häiriössä. Oskarin kanssa käytiin myös näyttelytreenit ja poika oli (jos vain mahdollista) parempi kuin tiistain hallitreenissä. Nätisti on myös pöydällä käsittelyssä.

Päivän tuloksena oli siis kova pohdinta, kumman pojista ilmoitan Sotkamon toko-kokeeseen toukokuussa. Osku ei ihan vielä ole liikkeiden puolesta valmis, mutta Neo toisaalta ei osaa enää keskittyä ja häiriintyy aivan liikaa toisista koirista.. Manasin jo, etten kisaa koko bortsun perkeleen kanssa, mutta ei sitä kehtaisi kisaamattakaan jättää, sen verran hyvin treenaus kuitenkin sujuu. Samalle vklp olisi myös Oskulle näyttelyt Oulussa.. Prkl, kun ei osaa itse päättää kumpi menee tokoilemaan tuona viikonloppuna, jonkun pitäisi tehdä päätös mun puolesta.

On ne molemmat niin ylpeyden aiheita välillä, ja välillä sitten aiheuttavat "lievää" kiroilua. Loppupeleissä molemmat on vaan <3